Kaikki kerralla...

... Siis tehdyt ompelukset....

Tai ainakin ne mitä on kuvattu :D

Hyvin sekalainen satsi, kantsii selata postaus loppuun asti.

"Olen Otso merisuola-pehmolelu.

Ota minut nukkuessasi viereesi.

Rauhoitan unesi ja pidän pöpöt loitolla."

Loppukesästä valmsitui Saltsetille lisää minun lapsukaisia  :)

********************************

Tyttö aloitti uuden harrastuksen lenninsiivessä :)

Onneks ei ollut tarkka pukukoodi ja äitin tekemä kävi.

Eka kerralla meinas hiukan jännittää.

*************************************

Kiva erinlainen tilaus, vaatetta pehmolelulle :)

***************************************

Tytön maalaamasta (kangasvärit) joustofarkusta takki.

Toivomallaan isolla kauluksella ja valitsemillaan napeilla.

Tästä tuli hieno, äiti tykkää!

(neiti möksähti jostain kesken kuvaamisen)

Kohta olis järkkärin hankkiminen edessä, nyt kun

koulun kurssilla pääs siihenkin maailmaan käsiksi.

Hyviä kameroita (kohtuuhintaisia) saa suositella :)

*********************************

Pipoja olen tehnyt ison kasan:

************************************

Kaverin muksulle 5v lahjaksi mekko,

leppäkerttu teemalla.

Tyttö toimi mallina,

hälle kuulemma kans :D

****************************************

Ja vielä tytön "ystävyys" verkkarit.

Hän itse kertoi oman ideansa kuvaan :)

Ja piirsi yksityiskohdat.

***************************************

Piti sitä arvontaa. Mut meille tarjottiin asuntoa ja nyt onkin muutto edessä.

Joten jos en nyt ennen muuttoa ehdi niin muuton jälkeen sit

tulossa pienimuotoinen arvonta :)

Syksyisiä ilon päiviä

ihanat lukijani! :)

Toivottaa myös kuvausmallini Maisa

(9v kääpiöpinseri)

Mekkotakki omapainamasta kankaasta

Pikkuhiljaa syksy tulee.

Hirmu kylmiä ilmoja ei vielä ole ollut,

Ulkotakki hiukan liikaa välil, joten piti tehdä kevyempi versio.

Collegea.

Menee sit talvella sisävaatteena.

Kuvion olen itse suunnitellut ja painanut.

Tyttö halus sateenkaarinapit.

Kasvuvaraa olla pitää.

Yksi tasku kuulemma riittää, se piilotettiin sivusaumaan.

Pallokankaita taidetaan painaa lisää,

äitikin tykkää :)

My Size - kun ei löydy valmista, tehdään itse

Mun piti mukamaste kevään ja kesän aikana laihduttaa ja

saada vaatekokoani pienemmäksi.

No ei onnistunut ei, edelleen olen XL-vaatteiden omistaja.

Nyt on aloitettu uusi tsemppi ja seuraava tavoite

loppuvuodelle asetettu, jospa se tästä...

Aikalailla tulee itse tehtyä vaatetta ja muokattua valmisvaatteista.

Tällainen perinteinen omena vartalo, kaikki ylimääränen

löytyy aikalailla keskivartalosta.

Mun tänhetkiset lempparit on läpikuultavat lepakkomaiset paidat :D

Niil saa kivan ilmavasti mahaa piiloon, ilman että näyttää pukeutuvansa säkkiin.

Täs materiaalina vanha pitsiverho.

Sillai soveltaen randomina leikattu malli.

Näitä teen lisää, nopeita tehdä.

Ja kesällä sain 30v juhlien kunniaksi tehdä itselle juhlamekon.

Meille on myös muuttanut uusi mallikaveri asumaan,

joskin tää kaveri on sellanen 4nr pienempi kuin minä,

mut ei anneta sen häiritä :D

Paininjanselkä tyylinen takaosa 

ja tarkoituksenomaisesti epäsymmetrinen helma.

Jonkinsortin pohjakaava minulla oli alunperin, 

mut loppuviimein muokkasin ja ompelin mekon ns.päälleni,

eli ei niist kaavoist sit ollu mitään hyötyä :D

Ihan vuoritettu tapaus.

Ja sit minun päällä, 

vaik tuo mallinukke osaa poseeramisen paremmin.

Ja minulla on kuvassa mekon lisäksi bolero päällä.

Sit löyty kuvist yks mekko joka valmistu toukokuussa.

Tai no valmismekosta muokaten, yläosa uus, alaosa vanhasta mekosta.

Ja epätarkka kuva, mekkotunika tämäkin.

Ja nyt on arvontapalkinnoiksi syntynyt ideat,

het ku saan ne toteutettua pistän sen arvonnan pystyyn :)

Ja muitakin kuvattuja ompeluksia odottaa

kuvankäsittelyä ennen postaamista.

Ja koulu jatkuu.

Mahtava uusi vuosi taas edessä

 ja erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa opintosuunnitelmaa katsoessa.

Joten koulujuttujakin tulee varmasti välillä täällä vilahtelemaan.

(vaatetusalan artesaanin opinnot ja 2v lähti nyt käyntiin (3v koulutus).

Sataa sataa ropisee

Kiersimme tytön kanssa monta liikettä läpi, etsien pidemmän mallista sadetakkia.

Ei löytynyt mistään, vain perinteisiä kurahousu+takki yhdistelmiä

ja sitten näitä nykyajan satee pitäviä ulkovaatteita.

Hetkellisiä, pieniin hetkiin kun pitää olla sateessa.

Sateenvarjo on hankalampi kuljettaa kuin pieneen tilaan menevä takki.

Pitkä sen olla pitää, jotta hameenhelmat ei kastu.

Onneksi on äiti, joka osaa ommella.

Malliin otin osviittaa raglanhihaisesta hupparista.

Kankaana rukka-tehtaan sadekangasta (halavalla joskus tutulta ostanut).

Teippasin ahkerasti saumat.

Kosristeena silitettävää kimallejuttua, ostettu joskus käsityömessuilta.

 Ja tyttö halusi eriväri nepparit :)

Väri on yläkuvan ja alakuvan välimaastosta,

 kuvaajalla taas ollut asetukset kohillaan kamerassa... tai siis ei ollut.

Taidanpa tehdä myös itselleni uuden sadetakin :)